Ja näin meni yllärit munilleen. Pojat oli ideoineet samat bileet kun mekin, mutta kaverit täällä suomessa oli muutaman kuukauden aikasemmin liikkeellä.. Jee.
Watch the events unfold:
22:01Me
onko joku laverrellut?
22:01Ville
mitä?
22:01Me
ei mitään
just testing
22:02Ville
testing mitä?
22:02Me
et ooksä kyttä tai vasikka
22:02Ville
oon lpha uros
Tosin aaalla
ja eiks se oo rotta?
22:03Me
no mitä niitä nyt on, en minä tiedä
22:03Ville
mut mitä mitä, korro heti?
kerro, vittu
minen osaa kirjottaa
kuulostaa mehukkaalta
22:04Me
no ei mitään erikoista
22:04Ville
ei ei erikoista voi vasikoida
22:04Me
Onko pojat siinä kanssa ?
22:04Ville
ei
22:04Me
mis ne o?
22:05Ville
ezra asuu sukulaistensa luona ja joonas on röökil
tulee kyl kohta
tai tuli jo
22:06Me
oliko kelpo savuke?
22:06Ville
ei näytä siltä, nysse jotain möllää.. se on kai vähä kipee..
mut mä parannan sen mun himo shopituksel, se oli jo eilen iha helisemäs..
22:07Me
Siistii
no kysy joonakselta onks sille joku vasikoinu?
22:09Me
no?
ONKO JOKU VASIKOINUT?
Vuoto täytyy tilkitä! Lörppähuulet hiljentää!
22:10Ville
se sano et ei
mut se ei kyl ymmärrä kysymystä
22:11Me
No...
pitäiskö viel piinaa hetki
vai joko arvaatte?
22:12Ville
Me just herättiin, ei me olla mitään ainstainei
sä aattelit perustaa farmin?
22:13Me
joko nyt?
22:13Ville
siks vasikat?
jos voitit lotossa ni lähetä rahaa
22:13Me
en voittanut
22:13Ville
piru
22:13Me
tuliko?
22:13Ville
mikä?
22:14Me
no kutsu
22:14Ville
joonas tuli, mä
no ny tuli
jäbä ite vasikoi
ei me mitään tiietty, toi oli meijän idis
22:16Me
No nyt mä vasikoin
mutta kun suunnitelma on ollut koko ajan 100% sama
niin aika löyhät yllärit ois tullu
22:17Ville
totta
mut great minds think alike
22:17Me
Eli tulkaa tohon admineiksi ja kutsukaa ketä haluutte
ja joo
great minds ja sillee
miltä tuntuuu
22:18Ville
ihanalta
22:18Me
Näitä on haudottu jo pari kuukautta sitten
22:18Ville
ja joonas huutaa mahtavaa
ja huutomerkki
monta huutomerkkiä
22:19Ville
kohtuu tarkka toi teijän aikaväli
ootte te kyl aika velmui
22:20Me
eiks vaa ollakki.
mut nyt voi sitte huutaa, että YLLÄTYS ja sitte te ootte sillee, et ei voi olla totta.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Manner vaihtuu, päivitystahti ei.
Todetkaa itse, pojat on taas olleet chillisti pari kuukautta. Ei sillä, että lähtisin tän blogin päivitystahdilla elvistelemään... Puolustuksena on kuitenkin todettava, ettei mun elämässä ole mitään yhtä siistiä kerrottavaa, vaan joudun keksimään stooria. Jos pitäisin arjesta blogia, se menisi näin:
Maanantai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Tiistai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Keskiviikko: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Torstai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Perjantai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kapakkaan kavereita morjenstaa ja kävin kylässä tai jotain muuta geneeristä viikonlopputouhua.
Lauantai: Heräsin, löhösin sohvalla, menin kapakkaan kavereita morjenstaa ja kävin kylässä tai jotain muuta geneeristä viikonlopputouhua.
Sunnuntai: Heräsin, löhösin sohvalla, menin appivanhemmille syömään, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Tres caballeros on tällä hetkellä Valparaisossa, Chilessä. Siellä on kuulemma kivaa.
Maanantai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Tiistai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Keskiviikko: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Torstai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Perjantai: Heräsin, menin töihin, pääsin pois, menin kapakkaan kavereita morjenstaa ja kävin kylässä tai jotain muuta geneeristä viikonlopputouhua.
Lauantai: Heräsin, löhösin sohvalla, menin kapakkaan kavereita morjenstaa ja kävin kylässä tai jotain muuta geneeristä viikonlopputouhua.
Sunnuntai: Heräsin, löhösin sohvalla, menin appivanhemmille syömään, menin kotiin, tsiigasin töllöä ja menin goisii.
Tres caballeros on tällä hetkellä Valparaisossa, Chilessä. Siellä on kuulemma kivaa.
torstai 21. tammikuuta 2010
They're ALIVE!!!!
Käykääs ny kattomassa. Ne on kirjottanu jotain uutta.
Lupailtu vähän, että se päivittyis lähiaikoina myös toisen kerran, mutta aikamoista hattaraahan tollaset puheet on perinteisesti ollu, joten tiedä häntä. Tää blogi jatkelee eloaan, ehkä vähän epäsäännööllisemmin kun nyt on taas muutakin luettavaa, mutta ehdottomasti jatkaa kuitenkin.
Menkääs töihin siitä.
Lupailtu vähän, että se päivittyis lähiaikoina myös toisen kerran, mutta aikamoista hattaraahan tollaset puheet on perinteisesti ollu, joten tiedä häntä. Tää blogi jatkelee eloaan, ehkä vähän epäsäännööllisemmin kun nyt on taas muutakin luettavaa, mutta ehdottomasti jatkaa kuitenkin.
Menkääs töihin siitä.
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Kielibonari osa 3.
It all started when our antagonizing protagonist, Leila, woke up in a magical cornfield. It was the ninth time it had happened. Feeling really worried, Leila hit a cider, thinking it would make him feel better (but as usual, it did not). Suddenly cheered up by the Pikku-Kakkonen theme song, he realized that his beloved Red Sneakers of Agony were missing! Immediately he called his so-called best friend, Elza. Leila had known Elza for (plus or minus) 11,000 years, the majority of which were enchanting ones. Elza was unique. He was clever though sometimes a little... insensitive. Leila called him anyway, for the situation was urgent.
Elza picked up to a very glad Leila. Elza calmly assured him that most legless puppies shudder before mating, yet man-eating capybaras usually surreptitiously yawn *after* mating. He had no idea what that meant; he was only concerned with distracting Leila. Why was Elza trying to distract Leila? Because he had snuck out from Leila's with the Red Sneakers of Agony only ten days prior. They were a saucy little pair of Red Sneakers of Agony... how could he resist?
It didn't take long before Leila got back to the subject at hand: his Red Sneakers of Agony. Elza turned red. Relunctantly, Elza invited him over, assuring him they'd find the Red Sneakers of Agony. Leila grabbed his giraffe and disembarked immediately. After hanging up the phone, Elza realized that he was in trouble. He had to find a place to hide the Red Sneakers of Agony and he had to do it aptly. He figured that if Leila took the rice rocket, he had take at least nine minutes before Leila would get there. But if he took a taxi? Then Elza would be ridiculously screwed.
Before he could come up with any reasonable ideas, Elza was interrupted by four insensitive Jumppa-Jussis that were lured by his Red Sneakers of Agony. Elza shuddered; 'Not again', he thought. Feeling worried, he fearlessly reached for his ninja star and aimlessly deflowered every last one of them. Apparently this was an adequate deterrent--the discouraged critters began to scurry back toward the secret vineyard, squealing with discontent. He exhaled with relief. That's when he heard the taxi rolling up. It was Leila.
As he pulled up, he felt a sense of urgency. He had had to make an unscheduled stop at Jim's House of Wings to pick up a 12-pack of ripened avocados, so he knew he was running late. With a mighty leap, Leila was out of the taxi and went scandalously jaunting toward Elza's front door. Meanwhile inside, Elza was panicking. Not thinking, he tossed the Red Sneakers of Agony into a box of Adi Dasslers and then slid the box behind his giraffe. Elza was stunned but at least the Red Sneakers of Agony were concealed. The doorbell rang.
'Come in,' Elza flamboyantly purred. With a quick push, Leila opened the door. 'Sorry for being late, but I was being chased by some dimwitted noble genius in a hippie-pleasing hybrid vehicle,' he lied. 'It's fine,' Elza assured him. Leila took a seat about two saucy furlongs from where Elza had hidden the Red Sneakers of Agony. Elza belched trying unsuccessfully to hide his nervousness. 'Uhh, can I get you anything?' he blurted. But Leila was distracted. Before the all-seeing eyes of a perpetually displeased diety, Elza noticed a pestering look on Leila's face. Leila slowly opened his mouth to speak.
'...What's that smell?'
Elza felt a stabbing pain in his shin when Leila asked this. In a moment of disbelief, he realized that he had hidden the Red Sneakers of Agony right by his oscillating fan. 'Wh-what? I don't smell anything..!' A lie. A pestering look started to form on Leila's face. He turned to notice a box that seemed clearly out of place. 'Th-th-those are just my grandma's gerbils from when she used to have pet venomous koalas. She, uh...dropped 'em by here earlier'. Leila nodded with fake acknowledgement...then, before Elza could react, Leila carefully lunged toward the box and opened it. The Red Sneakers of Agony were plainly in view.
Leila stared at Elza for what what must've been four seconds. In a tragically predictable turn of events, Elza groped earnestly in Leila's direction, clearly desperate. Leila grabbed the Red Sneakers of Agony and bolted for the door. It was locked. Elza let out a enchanting chuckle. 'If only you hadn't been so protective of those things, none of this would have happened, Leila,' he rebuked. Elza always had been a little stupid, so Leila knew that reconciliation was not an option; he needed to escape before Elza did something crazy, like... start chucking ninja stars at him or something. Happy as a frickin' monkey, he gripped his Red Sneakers of Agony tightly and made a dash toward the window, diving headlong through the glass panels.
Elza looked on, blankly. 'What the hell? That seemed excessive. The other door was open, you know.' Silence from Leila. 'And to think, I varnished that window frame two days ago...it never ends!' Suddenly he felt a tinge of concern for Leila. 'Oh. You ..okay?' Still silence. Elza walked over to the window and looked down. Leila was gone.
Just yonder, Leila was struggling to make his way through the haunted thicket behind Elza's place. Leila had severely hurt his taint during the window incident, and was starting to lose strength. Another pack of feral Jumppa-Jussis suddenly appeared, having caught wind of the Red Sneakers of Agony. One by one they latched on to Leila. Already weakened from his injury, Leila yielded to the furry onslaught and collapsed. The last thing he saw before losing consciousness was a buzzing horde of Jumppa-Jussis running off with his Red Sneakers of Agony.
But then Kolina came down with his attractive smile and restored Leila's Red Sneakers of Agony. Feeling displeased, Kolina smote the Jumppa-Jussis for their injustice. Then he got in his curb-jumping ghetto sled (Ford) and sputtered away with the fortitude of 550,000 Indonesian devil cats running from a misshapen pack of 3-legged wallabies. Leila shimmied with joy when he saw this. His Red Sneakers of Agony were safe. It was a good thing, too, because in six minutes his favorite TV show, Hermunen, was going to come on. Leila was pleased. And so, everyone except Elza and a few bloody glove-toting legless Jumppa-Jussis lived blissfully happy, forever after.
Elza picked up to a very glad Leila. Elza calmly assured him that most legless puppies shudder before mating, yet man-eating capybaras usually surreptitiously yawn *after* mating. He had no idea what that meant; he was only concerned with distracting Leila. Why was Elza trying to distract Leila? Because he had snuck out from Leila's with the Red Sneakers of Agony only ten days prior. They were a saucy little pair of Red Sneakers of Agony... how could he resist?
It didn't take long before Leila got back to the subject at hand: his Red Sneakers of Agony. Elza turned red. Relunctantly, Elza invited him over, assuring him they'd find the Red Sneakers of Agony. Leila grabbed his giraffe and disembarked immediately. After hanging up the phone, Elza realized that he was in trouble. He had to find a place to hide the Red Sneakers of Agony and he had to do it aptly. He figured that if Leila took the rice rocket, he had take at least nine minutes before Leila would get there. But if he took a taxi? Then Elza would be ridiculously screwed.
Before he could come up with any reasonable ideas, Elza was interrupted by four insensitive Jumppa-Jussis that were lured by his Red Sneakers of Agony. Elza shuddered; 'Not again', he thought. Feeling worried, he fearlessly reached for his ninja star and aimlessly deflowered every last one of them. Apparently this was an adequate deterrent--the discouraged critters began to scurry back toward the secret vineyard, squealing with discontent. He exhaled with relief. That's when he heard the taxi rolling up. It was Leila.
As he pulled up, he felt a sense of urgency. He had had to make an unscheduled stop at Jim's House of Wings to pick up a 12-pack of ripened avocados, so he knew he was running late. With a mighty leap, Leila was out of the taxi and went scandalously jaunting toward Elza's front door. Meanwhile inside, Elza was panicking. Not thinking, he tossed the Red Sneakers of Agony into a box of Adi Dasslers and then slid the box behind his giraffe. Elza was stunned but at least the Red Sneakers of Agony were concealed. The doorbell rang.
'Come in,' Elza flamboyantly purred. With a quick push, Leila opened the door. 'Sorry for being late, but I was being chased by some dimwitted noble genius in a hippie-pleasing hybrid vehicle,' he lied. 'It's fine,' Elza assured him. Leila took a seat about two saucy furlongs from where Elza had hidden the Red Sneakers of Agony. Elza belched trying unsuccessfully to hide his nervousness. 'Uhh, can I get you anything?' he blurted. But Leila was distracted. Before the all-seeing eyes of a perpetually displeased diety, Elza noticed a pestering look on Leila's face. Leila slowly opened his mouth to speak.
'...What's that smell?'
Elza felt a stabbing pain in his shin when Leila asked this. In a moment of disbelief, he realized that he had hidden the Red Sneakers of Agony right by his oscillating fan. 'Wh-what? I don't smell anything..!' A lie. A pestering look started to form on Leila's face. He turned to notice a box that seemed clearly out of place. 'Th-th-those are just my grandma's gerbils from when she used to have pet venomous koalas. She, uh...dropped 'em by here earlier'. Leila nodded with fake acknowledgement...then, before Elza could react, Leila carefully lunged toward the box and opened it. The Red Sneakers of Agony were plainly in view.
Leila stared at Elza for what what must've been four seconds. In a tragically predictable turn of events, Elza groped earnestly in Leila's direction, clearly desperate. Leila grabbed the Red Sneakers of Agony and bolted for the door. It was locked. Elza let out a enchanting chuckle. 'If only you hadn't been so protective of those things, none of this would have happened, Leila,' he rebuked. Elza always had been a little stupid, so Leila knew that reconciliation was not an option; he needed to escape before Elza did something crazy, like... start chucking ninja stars at him or something. Happy as a frickin' monkey, he gripped his Red Sneakers of Agony tightly and made a dash toward the window, diving headlong through the glass panels.
Elza looked on, blankly. 'What the hell? That seemed excessive. The other door was open, you know.' Silence from Leila. 'And to think, I varnished that window frame two days ago...it never ends!' Suddenly he felt a tinge of concern for Leila. 'Oh. You ..okay?' Still silence. Elza walked over to the window and looked down. Leila was gone.
Just yonder, Leila was struggling to make his way through the haunted thicket behind Elza's place. Leila had severely hurt his taint during the window incident, and was starting to lose strength. Another pack of feral Jumppa-Jussis suddenly appeared, having caught wind of the Red Sneakers of Agony. One by one they latched on to Leila. Already weakened from his injury, Leila yielded to the furry onslaught and collapsed. The last thing he saw before losing consciousness was a buzzing horde of Jumppa-Jussis running off with his Red Sneakers of Agony.
But then Kolina came down with his attractive smile and restored Leila's Red Sneakers of Agony. Feeling displeased, Kolina smote the Jumppa-Jussis for their injustice. Then he got in his curb-jumping ghetto sled (Ford) and sputtered away with the fortitude of 550,000 Indonesian devil cats running from a misshapen pack of 3-legged wallabies. Leila shimmied with joy when he saw this. His Red Sneakers of Agony were safe. It was a good thing, too, because in six minutes his favorite TV show, Hermunen, was going to come on. Leila was pleased. And so, everyone except Elza and a few bloody glove-toting legless Jumppa-Jussis lived blissfully happy, forever after.
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
Windy City, jou tsikaagou.
Terveeks pystykorvat ja muutki ukkomauserit.
Tänään piti aloittaa eeppinen trekki mustajärveltä lahteen, mutta Camp Mustajärven Ylishamaani olikin pakannut meidät lava-autoon ja kipannut suoraan lahden linkkusteissille. Oltiin vissiin melkosen transsissa taas kerran? Kelattiin, että perustetaan sellane telkkariohjelma ku transsii tähtien kaa. Se ois aina livelähetys lintsin vekkulasta ja siin syötäis sieniä ja eka vieras ois Paavo Väyrynen. Ette pölli sit meijän idistä, okei??? No, enihuu, Elzakin löyty siitä likeltä, se oli menny aidan taakke vetää turbosleeppii. Heräteltiin se varovasti ja tuumailtiin hetki käet taskussa, että mitä tehtäis.
Päätettiin, että mennään tsiigaan viipurin reippaan telinevoimistelutreenejä, koska Leila on niin innostunut siitä lajista. Harva tietää, että Lahden suurmäen alaisesta bunkkerista käsin operoi yks maailman suurimmista voimistelusalaseuroista, Killuminati. Pikkusen fillarinpöllimisoperaation jälkeen löydettiin telinevoimistelutatami ja paukittiin ineeen. Eihän me snaijattu, että siellä oli menossa jotku skabat!!! Verta, hikeä ja vedonlyöntii joka suunnalla. Voimistelijoita pidetään sellasissa pienessä häkeissä, jossa niitä tökitään kepillä ennen h-hetkeä, että ne olis todella agroissa ennen suoritusta. Ykski jumppaaja rynni suoraan yleisöön ku se päästettiin irti!!! Jalat eellä ne onnettomat tais lähtee sieltä! Laitettiin loput reissukassasta kiinni yhteen korkeakertoimiseen kehäraakkiin, ja kuin ihmeenkaupalla se onnistu tuhoamaan kaikki muut kilpailijat onnistuneella lentokuperkeikalla permannolle ja samal voittamaan koko paskan!
No reput oli sit täynnä fyrkkää ja kelattiin, että tätä täytyis juhlia, mutta ei me oikein ehditty, koska Leila osti itelleen oman telinevoimistelijan (se anto sille nimeks jumppa-jussi) sieltä mestoilta. Jäihän sitä bläädää viel normitarpeisiin, muttei mihkään överielosteluun. Lähettiin lompsii stadionilta veke ja käytiin ostaa jumppa-jussille leseitä ja ties mitä heinää semmoset venkulat nyt yleensä syö. Ite otettiin tottakai tärpättiä pahimpaan janoon. Ei kauheesti tee mieli kreisibailaa, kun on jotenkin kiusallista kun toi speedoihin pukeutunut friikki mulkoilee tuolta häkistään. Leila yritti pitää sitä vähän aikaa sylissä, mutta se otus puri sitä käteen. Buurisodassa oppimillaan ea-taidoilla se kummiski paikkas ittensä ja joi ittensä tainnoksiin. No joo, tämmöstä tällä kertaa.
t. pojat
Kertojan huomautus: Sorge kaikki hanit, runosuonen kylmäkäynnistymistä on haitannut viikonlopun touhukkaat aktiviteeti, joten päivitystahti vähän harvampi ku mihin ootte tottuneet. Kyllä ton keskiarvon pitäis kuitenkin vielä olla yli yhden postauksen per päivä...Ainiin. Noiden spedejen blogissa ei oo tapahtunut vielkään mitään, jossette tienny. Tuitui.
Tänään piti aloittaa eeppinen trekki mustajärveltä lahteen, mutta Camp Mustajärven Ylishamaani olikin pakannut meidät lava-autoon ja kipannut suoraan lahden linkkusteissille. Oltiin vissiin melkosen transsissa taas kerran? Kelattiin, että perustetaan sellane telkkariohjelma ku transsii tähtien kaa. Se ois aina livelähetys lintsin vekkulasta ja siin syötäis sieniä ja eka vieras ois Paavo Väyrynen. Ette pölli sit meijän idistä, okei??? No, enihuu, Elzakin löyty siitä likeltä, se oli menny aidan taakke vetää turbosleeppii. Heräteltiin se varovasti ja tuumailtiin hetki käet taskussa, että mitä tehtäis.
Päätettiin, että mennään tsiigaan viipurin reippaan telinevoimistelutreenejä, koska Leila on niin innostunut siitä lajista. Harva tietää, että Lahden suurmäen alaisesta bunkkerista käsin operoi yks maailman suurimmista voimistelusalaseuroista, Killuminati. Pikkusen fillarinpöllimisoperaation jälkeen löydettiin telinevoimistelutatami ja paukittiin ineeen. Eihän me snaijattu, että siellä oli menossa jotku skabat!!! Verta, hikeä ja vedonlyöntii joka suunnalla. Voimistelijoita pidetään sellasissa pienessä häkeissä, jossa niitä tökitään kepillä ennen h-hetkeä, että ne olis todella agroissa ennen suoritusta. Ykski jumppaaja rynni suoraan yleisöön ku se päästettiin irti!!! Jalat eellä ne onnettomat tais lähtee sieltä! Laitettiin loput reissukassasta kiinni yhteen korkeakertoimiseen kehäraakkiin, ja kuin ihmeenkaupalla se onnistu tuhoamaan kaikki muut kilpailijat onnistuneella lentokuperkeikalla permannolle ja samal voittamaan koko paskan!
No reput oli sit täynnä fyrkkää ja kelattiin, että tätä täytyis juhlia, mutta ei me oikein ehditty, koska Leila osti itelleen oman telinevoimistelijan (se anto sille nimeks jumppa-jussi) sieltä mestoilta. Jäihän sitä bläädää viel normitarpeisiin, muttei mihkään överielosteluun. Lähettiin lompsii stadionilta veke ja käytiin ostaa jumppa-jussille leseitä ja ties mitä heinää semmoset venkulat nyt yleensä syö. Ite otettiin tottakai tärpättiä pahimpaan janoon. Ei kauheesti tee mieli kreisibailaa, kun on jotenkin kiusallista kun toi speedoihin pukeutunut friikki mulkoilee tuolta häkistään. Leila yritti pitää sitä vähän aikaa sylissä, mutta se otus puri sitä käteen. Buurisodassa oppimillaan ea-taidoilla se kummiski paikkas ittensä ja joi ittensä tainnoksiin. No joo, tämmöstä tällä kertaa.
t. pojat
Kertojan huomautus: Sorge kaikki hanit, runosuonen kylmäkäynnistymistä on haitannut viikonlopun touhukkaat aktiviteeti, joten päivitystahti vähän harvampi ku mihin ootte tottuneet. Kyllä ton keskiarvon pitäis kuitenkin vielä olla yli yhden postauksen per päivä...Ainiin. Noiden spedejen blogissa ei oo tapahtunut vielkään mitään, jossette tienny. Tuitui.
lauantai 16. tammikuuta 2010
Matkailijan suvaitsevaisuustietoisku
Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi havainnollistaa hyvinvointimalliamme sekä viimeaikaisia absurdeja väittämiä. Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että integraatioprosessin polysentrinen tukeminen ahdaskatseisen identiteettipolitiikan ylittämiseksi vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, ja kannustaa kehittämään yhä enemmän meitä haittaavia taakkoja.
Kaikesta huolimatta syrjimättömyyteen sitoutumisen voimakas mukauttaminen organisaation kaikilla tasoilla panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta laajentuvia markkinoita ja uusia induktiivisia tuotantomenetelmiä.Vaihtelevalla menestyksellä myös monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia.
Kaikesta huolimatta syrjimättömyyteen sitoutumisen voimakas mukauttaminen organisaation kaikilla tasoilla panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta laajentuvia markkinoita ja uusia induktiivisia tuotantomenetelmiä.Vaihtelevalla menestyksellä myös monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia.
torstai 14. tammikuuta 2010
Nelostie vie mua, oi pierua!
Tsaudi vaa kaikki puskajussit ja pensaspirjot!
Vähäks ensteks ältsin käheimmät superkreisibailaukset täällä mäntsälässä on ollutkaan. Niin kreisit, että pidettiin eilen yks välipäivä (Kertojan huomautus: Oli muuten tän blogin eka...). Käytiin tuolla valaistumisen portaiden seitsemännelä tasolla saakka. Elza on lähtenyt jo edeltä skouttailee reitit Lahteen ja kohta mekin ollaan siellä. Musamiehinä me tehään kuitenkin ekaks yks tärkee stoppi mestassa nimeltä Mustajärvi. Ollaan buukattu sieltä yks shamaani antamaan meille viralliset Pate-kasteet, emmä tiedä se on jotain Elzan hämykontaktei niiltä ajoilta ku se toimi maaseutumatkaliiton bulvaanina stadissa joskus kolkytluvulla... Triviana voidaan kertoo, että Leilan suosikkiälppy Patelta eli Patskulta on Ukkometso ja Kolina nyt on itekkin semmonen Ikurin turbiini, et se diggailee vaan vanhaan liiton Blackleikkii..
Treidattiin dösäasemalla meidän surffikuteet tsetteihin ja lähettiin Askaisten Auton luxuslinjurilla paahtaa skutsin legendaarisinta striittii, eli vapauden väylää tai tarkemmin nelkkua pohjoseen. Dösässä oli törkeen hyvä palvelu. Kamat sai laittaa ite tavaratilaan ja sisällä sai istua. Kelatkaa!! Laskettiin, että matkan varrella oli ainaski tuhat puuta, tai ehkä enemmänkin!! Jos joku sanoo, et matkailu avartaa, ni kandee uskoo, koska yhtäkkii tuli tosi avarat maisemat ku siinoli joku pelto välissä. Nyt me sit tiietään mitä seki tarkottaa!
Me ei ehitty tuhoo kun lava siiderii, ja sit oltiinkin jo mustajärvellä. Alko tulee semisti sellanen nyt-turrea-kusetetaan fiilis, ku snaijattiin, että se vesi olikin ihan kirkasta. No onneks kuitenkin tää pyhämies oli kuitenkin siinä jo venttaamassa ja se hoiti hommat ihan ok. Ekaks me luettiin Paten kaikki lyriikat läpi tosi hengellisesti ja siite me vedettiin lärvit, saunottiin ja juostiin munasilteen sinne jonkkaan. Harras tunnelma.
Jäätiin fiilistelee, skulattiin Elzalle, että tää trio on hetken duo ja solo, snaijaatsä käpy että tää on musalegendoi tää äijä!!! No okeido, jutskataan sitte lisää huomen tai joskus moi.
Vähäks ensteks ältsin käheimmät superkreisibailaukset täällä mäntsälässä on ollutkaan. Niin kreisit, että pidettiin eilen yks välipäivä (Kertojan huomautus: Oli muuten tän blogin eka...). Käytiin tuolla valaistumisen portaiden seitsemännelä tasolla saakka. Elza on lähtenyt jo edeltä skouttailee reitit Lahteen ja kohta mekin ollaan siellä. Musamiehinä me tehään kuitenkin ekaks yks tärkee stoppi mestassa nimeltä Mustajärvi. Ollaan buukattu sieltä yks shamaani antamaan meille viralliset Pate-kasteet, emmä tiedä se on jotain Elzan hämykontaktei niiltä ajoilta ku se toimi maaseutumatkaliiton bulvaanina stadissa joskus kolkytluvulla... Triviana voidaan kertoo, että Leilan suosikkiälppy Patelta eli Patskulta on Ukkometso ja Kolina nyt on itekkin semmonen Ikurin turbiini, et se diggailee vaan vanhaan liiton Blackleikkii..
Treidattiin dösäasemalla meidän surffikuteet tsetteihin ja lähettiin Askaisten Auton luxuslinjurilla paahtaa skutsin legendaarisinta striittii, eli vapauden väylää tai tarkemmin nelkkua pohjoseen. Dösässä oli törkeen hyvä palvelu. Kamat sai laittaa ite tavaratilaan ja sisällä sai istua. Kelatkaa!! Laskettiin, että matkan varrella oli ainaski tuhat puuta, tai ehkä enemmänkin!! Jos joku sanoo, et matkailu avartaa, ni kandee uskoo, koska yhtäkkii tuli tosi avarat maisemat ku siinoli joku pelto välissä. Nyt me sit tiietään mitä seki tarkottaa!
Me ei ehitty tuhoo kun lava siiderii, ja sit oltiinkin jo mustajärvellä. Alko tulee semisti sellanen nyt-turrea-kusetetaan fiilis, ku snaijattiin, että se vesi olikin ihan kirkasta. No onneks kuitenkin tää pyhämies oli kuitenkin siinä jo venttaamassa ja se hoiti hommat ihan ok. Ekaks me luettiin Paten kaikki lyriikat läpi tosi hengellisesti ja siite me vedettiin lärvit, saunottiin ja juostiin munasilteen sinne jonkkaan. Harras tunnelma.
Jäätiin fiilistelee, skulattiin Elzalle, että tää trio on hetken duo ja solo, snaijaatsä käpy että tää on musalegendoi tää äijä!!! No okeido, jutskataan sitte lisää huomen tai joskus moi.
tiistai 12. tammikuuta 2010
G'day mates ja muutkin pikku tenu-tiinat.
Oltais muuten kirjotettu, mut kynä katkes ja ei ollu terotinta ja sit paperiin tuli reikä ja alko sataa. Aateltiin, että otetaan tähän kohtaan toinen filkka, ku ei me muisteta mitä täällä mäntsälässä on oikeen tapahtunu.
Roll that shit ja piippuun banaaninkuorta!
Oltais muuten kirjotettu, mut kynä katkes ja ei ollu terotinta ja sit paperiin tuli reikä ja alko sataa. Aateltiin, että otetaan tähän kohtaan toinen filkka, ku ei me muisteta mitä täällä mäntsälässä on oikeen tapahtunu.
Roll that shit ja piippuun banaaninkuorta!
Väliaikatietobonus
Poikien edellisestä päivityksestä on tänään 43 päivää.
Tässä blogissa päivityksiä on ollut tämä mukaan lukien 12. Avauspäivä 4.1.2010, eli 1,5 päivitystä per päivä. Pojilla päivityksiä kertynyt koko reissulta 14, reissun kesto tähän mennessä 127 päivää, eli päivitystiheyksi voidaan laskea 0,11 blogientryä päivässä.
Videoiden määrässä ollaan tasoissa, laadussa johdan minä. Kuvissa tasoissa.
Tässä blogissa päivityksiä on ollut tämä mukaan lukien 12. Avauspäivä 4.1.2010, eli 1,5 päivitystä per päivä. Pojilla päivityksiä kertynyt koko reissulta 14, reissun kesto tähän mennessä 127 päivää, eli päivitystiheyksi voidaan laskea 0,11 blogientryä päivässä.
Videoiden määrässä ollaan tasoissa, laadussa johdan minä. Kuvissa tasoissa.
Taidetaan lopettaa kirjottaminen..
...koska me ollaan kreisibailattu ittemme jo tärviölle. Toinen maksa haudassa ja sillee. Tänään ei ainakaan voi päivittää, mutta vois kyllä surffaa netissä koko päivän. Ainii ehkä maailman parhaat unet Taunuksen tekepenkittömässä kontissa wuhuu ja huomenna jatketaan matkaa tai sit ei. Mäntsälä, you blow my mind.
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
Leilan syndet
Moikka vaan kaikki kotimaan krokodaildandiit ja muut outbackin amatöörit!
Leilalla on syndet, joten tänään joutuu kreisibailaa koko päivän, eikä se oo ees ainoo juhlan aihe, vuokrattiin Mäntsälän essolta tulikuuma Ford Taunus. Sääli vaan et tääl on jotku joutopäivät just meneillään, et joudutaan bunkkaa tossa taunuksessa, kun kaikki hostellit on täynnä ja ei olla päästy sen tinneri-sokeutumis-jupakan takii mihinkään pirkoille bunkkaa. Ihme sakkii, ei voi sen vertaa joustaa.
No majoitteist viis, kohta kreisibailataan. Ekaks mennään pilkille, että saadaan juhla-ateria aikaseks. Sitte syyään saalis ja imetään taunuksesta bensat booliin. Sit lauletaan aikuinen nainen ja sammutaan hankeen. Sounds like a plan eh ? Käytiin juhlan kunniaks ihan kylvyssäki, treenattiin vähän lauluu ja silleen. Tsekatkaa vaikka itte tosta linkistä. --> http://www.youtube.com/watch?v=8siTZZZMyP0
Kumma juttu, ettei oo sen puhtaampi olo nytte??
Leila saa lahjaks turkislakin ja esson verhoista ja taunuksen takapenkistä tehdyn kiltin, jota sen täytyy alkaa käyttää, just perustetun klaaninsa ekana päämiehenä. Älkää sitte kertoko sille, ku nää on sillee ylläribailut. Harmi ettei voida kertoo miten nää juhlat menee, kun ei me muisteta meidän blogin salasanoja enää. Mutta kuten voitte arvaa, jos tää ilta ei oo kreisi, niin maailma on ihan kreisi.
t. Elza ja Kolina
Leilalla on syndet, joten tänään joutuu kreisibailaa koko päivän, eikä se oo ees ainoo juhlan aihe, vuokrattiin Mäntsälän essolta tulikuuma Ford Taunus. Sääli vaan et tääl on jotku joutopäivät just meneillään, et joudutaan bunkkaa tossa taunuksessa, kun kaikki hostellit on täynnä ja ei olla päästy sen tinneri-sokeutumis-jupakan takii mihinkään pirkoille bunkkaa. Ihme sakkii, ei voi sen vertaa joustaa.
No majoitteist viis, kohta kreisibailataan. Ekaks mennään pilkille, että saadaan juhla-ateria aikaseks. Sitte syyään saalis ja imetään taunuksesta bensat booliin. Sit lauletaan aikuinen nainen ja sammutaan hankeen. Sounds like a plan eh ? Käytiin juhlan kunniaks ihan kylvyssäki, treenattiin vähän lauluu ja silleen. Tsekatkaa vaikka itte tosta linkistä. --> http://www.youtube.com/watch?v=8siTZZZMyP0
Kumma juttu, ettei oo sen puhtaampi olo nytte??
Leila saa lahjaks turkislakin ja esson verhoista ja taunuksen takapenkistä tehdyn kiltin, jota sen täytyy alkaa käyttää, just perustetun klaaninsa ekana päämiehenä. Älkää sitte kertoko sille, ku nää on sillee ylläribailut. Harmi ettei voida kertoo miten nää juhlat menee, kun ei me muisteta meidän blogin salasanoja enää. Mutta kuten voitte arvaa, jos tää ilta ei oo kreisi, niin maailma on ihan kreisi.
t. Elza ja Kolina
lauantai 9. tammikuuta 2010
Poikien eka lomavideo!!!!
Moikkis, tehtiin pienet lomavideot enkuks, soitelkaa jos ette tajuu mitä me bamlataan!
perjantai 8. tammikuuta 2010
Mäntsälä, unelmien kaupunki
Yoyo my peeps, wassup wasabinaamat!
Tultiin aamuyöstä mänzälään ja todettiin, että joka jannu on vielä beesissä. Dösässä suoritettu kreisibailaus oli todella kreisii, mut saatiin kumminkin ittemme rajan yli jollain konstilla. Ystävystyttiin paikallisten surffidudejen kaa, ne tuli heittää jota hetulaa meidän laudoista, mutta ne ei ekaks snaijannu, et se oliki vaan Leila. Ne lupas näyttää meille kaikki kuumat mestat ja voin kertoa että tän kokosessa mestassa niitä todellakin riittää.
Ekaks mentiin keskustorille jännittämään hauiksii, sit prismaan ottaa aurinkoo, sit essolle vokottelee misui ja sitte päätettiin että aletaan kreiseiks surffareiks itekki. Ollaan saletisti älyttömän hyvii. Pikkusen tuumaustuokion jälkeen ilmeni kuitenkin, että mäntsälässä weiwit on aika leimit. Kuosattiin ittemme kuitenkin aidon surffarin näkösiksi. Siihen tarvitaan munakennoja, rautalankaa ja pari naulaa. Sitte kans kaikki hippikorut, hyppyritukka ja flipflopit auttaa siinä oikeen lookin löytämisessä. Uusien kamujen jeesillä oltiin surffareiden näkösii all the way. Essolla meinas mennä pilkkihaalarimiehiltä kahvit henkitorveen ku tultiin sinne myöhemmin takas pyörähtää!!! Misuja siel ei enää ollut...tutkittiin parkkipaikka ja Elza vainus maasta tuoreet mopon jäljet. Se on yks vainukoira mitä tulee kakstahtivehkeisiin. Lähettiin seuraa jälkee suut vaahdossa ja pienten sherlock whatup holmes -sessioiden jälkeen löydettiinkin paikallinen nuta, jossa käynnissä limudisko.
Arvatenkin pauhittiin jono ohi sisään, Mäntsälässä surffarit on kingei, ja terästettiin booli tinnerin jämillä. Kuka ois tienny että kokenut happo pärjäilee mutta pissis sokeutuu? No eipähän nää minkälaisten jätkien kaa on tekemisissä!!! HAHAHAHA! Näis kesteissä ois ollut daami joka raajalle, mut päätettiin feidaa kun kuultiin pillien ujellusta. Yö alko jo painaa päälle, joten otettiin flikkojen mopot alle ja paineltiin takas ytimeen ja mentiin suoraan baariin. Siis pakko maalaa vähän kuvaa, keskellä yötä vedät mäntsälässä pakkastalvena kaks päällä mopolla surffarivarusteissa kaupungin halki, tätä on olla vapaa!!! Oltiin kyydin jälkeen niin sinisii, et päästiin ilmaseks sisään!!! KIISSELII BEIBE!!!
Sori ettei olla kirjoteltu, mut juunou siel baarissa oli pääte, mut sit yhen toisen asiakkaan piti just tsekata meilit nopeesti. Ei me sit keretty enää.
Moikkis ja haadee perjantaita heebot!
Leila, Elza ja Kolina
Tultiin aamuyöstä mänzälään ja todettiin, että joka jannu on vielä beesissä. Dösässä suoritettu kreisibailaus oli todella kreisii, mut saatiin kumminkin ittemme rajan yli jollain konstilla. Ystävystyttiin paikallisten surffidudejen kaa, ne tuli heittää jota hetulaa meidän laudoista, mutta ne ei ekaks snaijannu, et se oliki vaan Leila. Ne lupas näyttää meille kaikki kuumat mestat ja voin kertoa että tän kokosessa mestassa niitä todellakin riittää.
Ekaks mentiin keskustorille jännittämään hauiksii, sit prismaan ottaa aurinkoo, sit essolle vokottelee misui ja sitte päätettiin että aletaan kreiseiks surffareiks itekki. Ollaan saletisti älyttömän hyvii. Pikkusen tuumaustuokion jälkeen ilmeni kuitenkin, että mäntsälässä weiwit on aika leimit. Kuosattiin ittemme kuitenkin aidon surffarin näkösiksi. Siihen tarvitaan munakennoja, rautalankaa ja pari naulaa. Sitte kans kaikki hippikorut, hyppyritukka ja flipflopit auttaa siinä oikeen lookin löytämisessä. Uusien kamujen jeesillä oltiin surffareiden näkösii all the way. Essolla meinas mennä pilkkihaalarimiehiltä kahvit henkitorveen ku tultiin sinne myöhemmin takas pyörähtää!!! Misuja siel ei enää ollut...tutkittiin parkkipaikka ja Elza vainus maasta tuoreet mopon jäljet. Se on yks vainukoira mitä tulee kakstahtivehkeisiin. Lähettiin seuraa jälkee suut vaahdossa ja pienten sherlock whatup holmes -sessioiden jälkeen löydettiinkin paikallinen nuta, jossa käynnissä limudisko.
Arvatenkin pauhittiin jono ohi sisään, Mäntsälässä surffarit on kingei, ja terästettiin booli tinnerin jämillä. Kuka ois tienny että kokenut happo pärjäilee mutta pissis sokeutuu? No eipähän nää minkälaisten jätkien kaa on tekemisissä!!! HAHAHAHA! Näis kesteissä ois ollut daami joka raajalle, mut päätettiin feidaa kun kuultiin pillien ujellusta. Yö alko jo painaa päälle, joten otettiin flikkojen mopot alle ja paineltiin takas ytimeen ja mentiin suoraan baariin. Siis pakko maalaa vähän kuvaa, keskellä yötä vedät mäntsälässä pakkastalvena kaks päällä mopolla surffarivarusteissa kaupungin halki, tätä on olla vapaa!!! Oltiin kyydin jälkeen niin sinisii, et päästiin ilmaseks sisään!!! KIISSELII BEIBE!!!
Sori ettei olla kirjoteltu, mut juunou siel baarissa oli pääte, mut sit yhen toisen asiakkaan piti just tsekata meilit nopeesti. Ei me sit keretty enää.
Moikkis ja haadee perjantaita heebot!
Leila, Elza ja Kolina
torstai 7. tammikuuta 2010
Bonus - Eka lomafoto!
Tällanen tarttu muuten tuol aiemmin sit narulle! Luupatkaa ilmeet! Leilaa ei diggaa kepistä salee!!!
Hindsby shocks, Sipoo shakes but Mäntsälä ROCKS!
Huhhuh jätkät eilen oli tiukkaa settii!!!!!!!! Kreisibailattiin huolella!
Hindsbyn yöelämä on niin kreisi, että aamuyöstä kuulee vaan ”hei frendi haluutsä tiktakkii, haluutsä saippuakuplii vai haluutsä boomboomboom sipoolaista poikafrendii?” Noille pushereille kandee sanoo vaan, et förlåt, mä praataan vaan stadii senki multakenkä ja sit heittää pari ninjkungfujitsu-liikettä siihen perään. Jos noist semisti kuumottavista yön kammotuksista ei välitä ni tää Hindsby on niin lunki mede, ettei mitään rajaa, tekis mieli jäädä tänne blöijii ja juoda lapparii paikallisten hengenmiesten kaa, mut ei pysty, koska meidän viisumeis on vaan yks päivä jäljellä ja pakko työntää Mäntsälään.
Tänään ei kerkee kyl blogaa, koska meijän täytyy käydä Sipoossa äkkii ku Kolina on sopinut nettitreffit yhen sutturan kaa. Onneks nää medet on sentään samal suunnalla. Otettiin tulikuuma dösä Hinsbystä Sipooseen, maksoi ihan hullusti, mutta palvelu oliki sen mukainen. Saatiin painaa nappia ite!!
Sipoossa, eli SiBOOMBOOMissa niiku me sitä travellerpiireissä kutsutaan, olikin ihan tajuton ryysis. Prisman eessä oli parkissa ainakin kuus toyota corollaa ja viis passattii. Piirrettiin niiden sotkusiin tuulilaseihin et "free landola", ku ollaan silleen poliittisesti valveutuneita. Kolinan treffikumppaniki, Tiina nimeltään, tuli siihen vähän ajan päästä ihailee meiän aikaansaannoksii ja sillä on tosta mielipiteiden takii istumisestä itelläki kokemuksii. Se on nimittäin sitä mieltä, että kaupasta snutaaminen on ihan okeido ja sit se joutu lusii keravan naisvankilaan. Missä amnesty, kysymme vaan? No enihuu, treffeist oli romantiikka kaukana, koska Tiina rullas meidän kaikkien lämiskät ja veti kunnolla turpaan kaupan päälle. Täs me nyt ollaan ilman massii, passii ja Sipoon viisumi vikaa päivää voimassa...voi räkä, tai siis nokasta tulee kyl blodaa, mut you catch my drift ja sillee. Kiitti Kolina. Pakko turvautuu matkamasakikka numero kolmoseen, eli veistellä habasta iskältä snutattu amexi esiin. Plastiikalla hoidettiin pimeet peiffit Sipoon torilta ja viisumeiksihan täällä kelpaa irtiliotettu lapparietiketti ja huikka mökäöljyy. Peiffimieheltä tarttui siis messiin myös puteli tinneriä rajavartijoiden lahjontaan.
Safkattiin dösiksen grilliltä tenumiehen erikoiset, siis todella hämmentävät paikalliset safkat. Fleivörit oli toudella päräyttävii, aiotaan tehä näit ite heti ku reissu on finito. Ehittiin just vikaan mänzälän dösään. Tää on joku yödösä, mutta onneks tinneriputeli on niin iso että voidaan pitää kreisibailut ihan täs busan käytävällä. Tääl ei oo ketään hottei vossikoita kyydissä, eli miesten kesken mennään, mut romantiikkaa ei ehkä tälle päivälle enää kaivata vai mitä sanotte??!?! Sitähän mekin, nyt KREISIBAILATAAN!
Terkkui
Leila, Elza ja Kolina
Kertojan huomautus: Skaban vei Laura. Helmet lähtee saapasmaahan. Better luck next time chumps.
Hindsbyn yöelämä on niin kreisi, että aamuyöstä kuulee vaan ”hei frendi haluutsä tiktakkii, haluutsä saippuakuplii vai haluutsä boomboomboom sipoolaista poikafrendii?” Noille pushereille kandee sanoo vaan, et förlåt, mä praataan vaan stadii senki multakenkä ja sit heittää pari ninjkungfujitsu-liikettä siihen perään. Jos noist semisti kuumottavista yön kammotuksista ei välitä ni tää Hindsby on niin lunki mede, ettei mitään rajaa, tekis mieli jäädä tänne blöijii ja juoda lapparii paikallisten hengenmiesten kaa, mut ei pysty, koska meidän viisumeis on vaan yks päivä jäljellä ja pakko työntää Mäntsälään.
Tänään ei kerkee kyl blogaa, koska meijän täytyy käydä Sipoossa äkkii ku Kolina on sopinut nettitreffit yhen sutturan kaa. Onneks nää medet on sentään samal suunnalla. Otettiin tulikuuma dösä Hinsbystä Sipooseen, maksoi ihan hullusti, mutta palvelu oliki sen mukainen. Saatiin painaa nappia ite!!
Sipoossa, eli SiBOOMBOOMissa niiku me sitä travellerpiireissä kutsutaan, olikin ihan tajuton ryysis. Prisman eessä oli parkissa ainakin kuus toyota corollaa ja viis passattii. Piirrettiin niiden sotkusiin tuulilaseihin et "free landola", ku ollaan silleen poliittisesti valveutuneita. Kolinan treffikumppaniki, Tiina nimeltään, tuli siihen vähän ajan päästä ihailee meiän aikaansaannoksii ja sillä on tosta mielipiteiden takii istumisestä itelläki kokemuksii. Se on nimittäin sitä mieltä, että kaupasta snutaaminen on ihan okeido ja sit se joutu lusii keravan naisvankilaan. Missä amnesty, kysymme vaan? No enihuu, treffeist oli romantiikka kaukana, koska Tiina rullas meidän kaikkien lämiskät ja veti kunnolla turpaan kaupan päälle. Täs me nyt ollaan ilman massii, passii ja Sipoon viisumi vikaa päivää voimassa...voi räkä, tai siis nokasta tulee kyl blodaa, mut you catch my drift ja sillee. Kiitti Kolina. Pakko turvautuu matkamasakikka numero kolmoseen, eli veistellä habasta iskältä snutattu amexi esiin. Plastiikalla hoidettiin pimeet peiffit Sipoon torilta ja viisumeiksihan täällä kelpaa irtiliotettu lapparietiketti ja huikka mökäöljyy. Peiffimieheltä tarttui siis messiin myös puteli tinneriä rajavartijoiden lahjontaan.
Safkattiin dösiksen grilliltä tenumiehen erikoiset, siis todella hämmentävät paikalliset safkat. Fleivörit oli toudella päräyttävii, aiotaan tehä näit ite heti ku reissu on finito. Ehittiin just vikaan mänzälän dösään. Tää on joku yödösä, mutta onneks tinneriputeli on niin iso että voidaan pitää kreisibailut ihan täs busan käytävällä. Tääl ei oo ketään hottei vossikoita kyydissä, eli miesten kesken mennään, mut romantiikkaa ei ehkä tälle päivälle enää kaivata vai mitä sanotte??!?! Sitähän mekin, nyt KREISIBAILATAAN!
Terkkui
Leila, Elza ja Kolina
Kertojan huomautus: Skaban vei Laura. Helmet lähtee saapasmaahan. Better luck next time chumps.
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Loppiainen Nybyggetiss ja muuta shittii
Terppa vaan kotipuolen nakkisormet ja hajotkaa helteeseen!
Ens alkuun sorge, kun ei oo taaskaan päästy päivittää blogii. Ois muuten skrivattu, mut me käytettiin aamun nettiaika laskemalla kirjaimia hesarin etusivulta. Tääl on kyl ilmanen wlan melkee joka paikassa, mutta ei pygee, koska ollaan ihan koukussa wowiin, koneesta loppu patteri ja oli hammaslääkäri. Eiliset kreisibailaukset oli niin kreiseja, et me ollaan nyt ihan kreisejä.
Lohdutukseksi tarjoamme erikoisherkun, elikkäs vieraskirjoittajan. Estradille astuu Leila Vilkas, vapautunut nainen. Leila, ole hyvä.
Leila Vilkas Kävi Tänään Kattoo Bondii Biitsillä... Ja Huomen Menee Kattoo Kreisei Majavii Zoohon Ja Juomaan Sata Ziiderii Ku Se On Alessa Täällä Nybyggetin ABC:llä! Katoin Jimilt Pollareit... Kreisii, Word...! Ja Sit Päivitän Blogii Ku Tää Oliki Vaa Feisbook... Terkkui Kaikille Mun Hurtille!!!
Kiitos Leila, aplodit!
Mut asiaan, herättiin loppiaiseen no-ei-nyt-niin-kreisin-hottisten misujen vierestä Nybyggetin ulkopuolella, Knutersintien ojasta. Tehtiin tulet ja uutettiin tien laitaan heitetyistä purkkapapereista ja abc:n muovikasseista maittavat ja tujut sumpit ja arvottiin, mitä vois seuraavaks duunaa. Kelattiin, että voitais painella snadisti pohjoseen, legendaarisella Knutersintiellä ku oltiin. Meitä kiinnostaa nimittäin ihan ältsisti kaikki henkimaailman hommelit ja Hindujen pyhä kaupunki Hindsby on ihan tos lähellä. Otettiin kyyti virolaiselta rekkajäbältä, joka vaan sattu pysähtyy tohon ihan lähelle hiettämään käytettyjä akkuja lampeen, kelatkaa! Leila joutu lavalle, koska paikallisten tapojen mukaan vaan hienot naiset pääsee hyttiin, tai niin me tulkittiin sen äijän hoono soomi. Se ajoi kaistalla ja puhals kytille nollat!!! Ihan kreisi jätkä.
Hindsbyssä on muutaki ku hinduja, nimittäin se on todella UG bändimekka. Käytiin polttaa suitsukkeet paikallisessa seurakuntakeskuksessa ja dipattiin itemme niitten pyhään jokeen joka oli kyl siitä kohtaa kuiva. Oisko se sit joku hiekkapuhallus tai joku emmä tiedä. Riittien jälkeen lähettii metskaa siistei klubei jossa puliukot juo keskaria. Löydettiinki yks tulikuuma klubi, jossa sattuu esiintyy meijän lempibändi Hindsby Hinters tänää. Vähäks jengi tsiigas meitä ku alettii laulaa messis ihan täysii ku ne soitti sahalla coverin yhest Hindsby Huligansin coverista, jonka alkuperäinen esittäjä Hindsby Five. Sen yks tyypeistä oli vähä outo, se oli eka espoolainen, ja sitte muka joku tauti teki siit ihan Hindsbyläisen näkösen jätkän. No se depsi just äskön, et ei kai se ihan tervekää ollu. Uskokoon ken tahtoo.
Snaijaatte varmaan, että ilta meni ihan kreisibailaukseks ja huomen ei TOUDELLAKAAN oo odotettavis mitään älykkäit blogirustauksia tai muuta. Vois kyl chättäillä jonku kaa, jos joku on huomen linjoilla suomen aikaa 07 - 24? Ei kai täs muuta ku moikkelimoi ja seuraavaan kertaan! Tsau!
Leila, Elza ja Kolina
Kertojan huomautus: Aika seuraavan skaban!! Kysymys kuuluu, kuinka monta päivitystä Ville on kirjoittanut poikien blogiin? Ekalle oikein vastanneelle palkinnoks aidot tissihelmet New Orleansista!
Ens alkuun sorge, kun ei oo taaskaan päästy päivittää blogii. Ois muuten skrivattu, mut me käytettiin aamun nettiaika laskemalla kirjaimia hesarin etusivulta. Tääl on kyl ilmanen wlan melkee joka paikassa, mutta ei pygee, koska ollaan ihan koukussa wowiin, koneesta loppu patteri ja oli hammaslääkäri. Eiliset kreisibailaukset oli niin kreiseja, et me ollaan nyt ihan kreisejä.
Lohdutukseksi tarjoamme erikoisherkun, elikkäs vieraskirjoittajan. Estradille astuu Leila Vilkas, vapautunut nainen. Leila, ole hyvä.
Leila Vilkas Kävi Tänään Kattoo Bondii Biitsillä... Ja Huomen Menee Kattoo Kreisei Majavii Zoohon Ja Juomaan Sata Ziiderii Ku Se On Alessa Täällä Nybyggetin ABC:llä! Katoin Jimilt Pollareit... Kreisii, Word...! Ja Sit Päivitän Blogii Ku Tää Oliki Vaa Feisbook... Terkkui Kaikille Mun Hurtille!!!
Kiitos Leila, aplodit!
Mut asiaan, herättiin loppiaiseen no-ei-nyt-niin-kreisin-hottisten misujen vierestä Nybyggetin ulkopuolella, Knutersintien ojasta. Tehtiin tulet ja uutettiin tien laitaan heitetyistä purkkapapereista ja abc:n muovikasseista maittavat ja tujut sumpit ja arvottiin, mitä vois seuraavaks duunaa. Kelattiin, että voitais painella snadisti pohjoseen, legendaarisella Knutersintiellä ku oltiin. Meitä kiinnostaa nimittäin ihan ältsisti kaikki henkimaailman hommelit ja Hindujen pyhä kaupunki Hindsby on ihan tos lähellä. Otettiin kyyti virolaiselta rekkajäbältä, joka vaan sattu pysähtyy tohon ihan lähelle hiettämään käytettyjä akkuja lampeen, kelatkaa! Leila joutu lavalle, koska paikallisten tapojen mukaan vaan hienot naiset pääsee hyttiin, tai niin me tulkittiin sen äijän hoono soomi. Se ajoi kaistalla ja puhals kytille nollat!!! Ihan kreisi jätkä.
Hindsbyssä on muutaki ku hinduja, nimittäin se on todella UG bändimekka. Käytiin polttaa suitsukkeet paikallisessa seurakuntakeskuksessa ja dipattiin itemme niitten pyhään jokeen joka oli kyl siitä kohtaa kuiva. Oisko se sit joku hiekkapuhallus tai joku emmä tiedä. Riittien jälkeen lähettii metskaa siistei klubei jossa puliukot juo keskaria. Löydettiinki yks tulikuuma klubi, jossa sattuu esiintyy meijän lempibändi Hindsby Hinters tänää. Vähäks jengi tsiigas meitä ku alettii laulaa messis ihan täysii ku ne soitti sahalla coverin yhest Hindsby Huligansin coverista, jonka alkuperäinen esittäjä Hindsby Five. Sen yks tyypeistä oli vähä outo, se oli eka espoolainen, ja sitte muka joku tauti teki siit ihan Hindsbyläisen näkösen jätkän. No se depsi just äskön, et ei kai se ihan tervekää ollu. Uskokoon ken tahtoo.
Snaijaatte varmaan, että ilta meni ihan kreisibailaukseks ja huomen ei TOUDELLAKAAN oo odotettavis mitään älykkäit blogirustauksia tai muuta. Vois kyl chättäillä jonku kaa, jos joku on huomen linjoilla suomen aikaa 07 - 24? Ei kai täs muuta ku moikkelimoi ja seuraavaan kertaan! Tsau!
Leila, Elza ja Kolina
Kertojan huomautus: Aika seuraavan skaban!! Kysymys kuuluu, kuinka monta päivitystä Ville on kirjoittanut poikien blogiin? Ekalle oikein vastanneelle palkinnoks aidot tissihelmet New Orleansista!
tiistai 5. tammikuuta 2010
Bonus: Anagrammiskaba päättynyt!!!
VOITTAJA ON LENNI! Ota yhteys nii hoidetaan palkinto äijälle!
Oikeet vastaukset:
SAARIKON ELZA = Ezra on laiska
LEILA VILKAS = Laiska Ville
KOLINAA JONOSSA = Joonas on laiska
Seuraavassa entryssä ehkä uus skaba?
Oikeet vastaukset:
SAARIKON ELZA = Ezra on laiska
LEILA VILKAS = Laiska Ville
KOLINAA JONOSSA = Joonas on laiska
Seuraavassa entryssä ehkä uus skaba?
Hakunilasta Sotungin metsiin beibe
Kreisibailattiin eilen ihan kreisisti, eikä siks tänäänkään jakseta päivittää blogia.
Illalla jouduttiin pakenee asuntovaunusta, koska aboriginaalit alko puhuu kielillä ja näkee näkyjä sinisistä valoista ja sireenin äänistä. Mekin kuultiin niitä!!! Koska me ollaan tällasii itämaiden erikoisasiantuntijoita, näppäriä blogosnautteja ja muutenkin särmiä jätkiä, lähettiin painaa haneen satumaisiin Sotungin metsiin. Huhut kertoo että siellä on Vant-aasian bulein densojen maja, Absinth-Wat. Luettiin Lonely Planet Itä-Vantaasta, että parhaimmillaan siellä on bunkannut jopa 1406 rantojen jätkää samanaikaisesti. Hehheh, kohta on kolme lisää kiähkiäh.
Etittiin aikamme majaa ja tuli kyllä vaikee olo ku löydettiin sen rauniot. Kaikki tyhjät pullot oli kerätty ja paikalla oli vaan jotain turreja. Löydettiin kummiskin siistit stiflat, joista laitoimme metsän eläinten kanssa maittavan iltapalan. Maarut kylläisinä bongattiin nettikahvila. Käytiin heti päivittää facebook-statukset ja sit pelattiin koneilla pasianssia 6 tuntii. Ois ehkä päivitetty blogii, mutta aika ei riittäny millään. Huomenna me TODELLAKIN päivitetään, ehkä kaks kertaa. Kiipelitiin viel raunioissa vähän aikaa, mutta käsiin tarttu aika epämiellyttävä tuoksu, joten päätettiin lähtee etenee kohti Nybyggettii, joka on reppureissaajan keidas ja tunnettu lenkkimakkaralla tehtävästä hieronnastaan. Pakko kuosittautuu siel pari päivää, koska ollaan blogattu sfinkterit kipeiks. Pakko saada unta boltsiin.
Löydettiin mukava hostelli kylän laidalta ja lähettiin tsekkaa tontit. Näyttäs vähän siltä että täytyy kreisibailata semisti tänää, sen verran kuumia vantaan svenskihottispirkot on!!!
Hei ja Moi
t. Reissaavat pojat
Kertojan huomautus: Edellisen entryn anagrammiskabaan edelleen nolla vastausta! Bisse edelleen tiedossa ekalle kekkaajalle. Vastatkaa vaikka kommentoimalla!
Illalla jouduttiin pakenee asuntovaunusta, koska aboriginaalit alko puhuu kielillä ja näkee näkyjä sinisistä valoista ja sireenin äänistä. Mekin kuultiin niitä!!! Koska me ollaan tällasii itämaiden erikoisasiantuntijoita, näppäriä blogosnautteja ja muutenkin särmiä jätkiä, lähettiin painaa haneen satumaisiin Sotungin metsiin. Huhut kertoo että siellä on Vant-aasian bulein densojen maja, Absinth-Wat. Luettiin Lonely Planet Itä-Vantaasta, että parhaimmillaan siellä on bunkannut jopa 1406 rantojen jätkää samanaikaisesti. Hehheh, kohta on kolme lisää kiähkiäh.
Etittiin aikamme majaa ja tuli kyllä vaikee olo ku löydettiin sen rauniot. Kaikki tyhjät pullot oli kerätty ja paikalla oli vaan jotain turreja. Löydettiin kummiskin siistit stiflat, joista laitoimme metsän eläinten kanssa maittavan iltapalan. Maarut kylläisinä bongattiin nettikahvila. Käytiin heti päivittää facebook-statukset ja sit pelattiin koneilla pasianssia 6 tuntii. Ois ehkä päivitetty blogii, mutta aika ei riittäny millään. Huomenna me TODELLAKIN päivitetään, ehkä kaks kertaa. Kiipelitiin viel raunioissa vähän aikaa, mutta käsiin tarttu aika epämiellyttävä tuoksu, joten päätettiin lähtee etenee kohti Nybyggettii, joka on reppureissaajan keidas ja tunnettu lenkkimakkaralla tehtävästä hieronnastaan. Pakko kuosittautuu siel pari päivää, koska ollaan blogattu sfinkterit kipeiks. Pakko saada unta boltsiin.
Löydettiin mukava hostelli kylän laidalta ja lähettiin tsekkaa tontit. Näyttäs vähän siltä että täytyy kreisibailata semisti tänää, sen verran kuumia vantaan svenskihottispirkot on!!!
Hei ja Moi
t. Reissaavat pojat
Kertojan huomautus: Edellisen entryn anagrammiskabaan edelleen nolla vastausta! Bisse edelleen tiedossa ekalle kekkaajalle. Vastatkaa vaikka kommentoimalla!
maanantai 4. tammikuuta 2010
Terkut täältä jostain
Kylläpäs aika rientää kun on kivaa. Edellisestä kirjoituksesta on nyt reilu viisi tuntia.
Vuosi vaihtu jännissä merkeissä. Pakkasta oli saakelisti ja me jouduttiin pilkkimään kalaa viemäristä. Saatiin kuusi krokotiilinpoikaa ja yksi facebook-status, joka ei naurattanut ketään, ei ees puukko-iskää.
SAARIKON ELZA tulee tänään tänne suoraan Ähtäristä, se on ollu moikkaa siellä sen vanhoja sellikavereita lusijanpäivästä saakka , me ollaan reissutoverin, jonka nimi on LEILA VILKAS, kanssa sillä aikaa saunottu vanhoista hesareista kyhäämässämme kylpylässä ja tehty vihtoja hippikoruista ja reppureissaajien rastoista, joita myydään tässä ihan lähellä. Ne on aika halpoja, saatiin viel mega-alennukset ku Nelli näytti makaroonihabaansa kiskan pitäjälle. Mä otin uuen tatsan tänään otsaan jossa lukee, etten jaksa päivittää blogii. Ensteks ältsin mageinta on tietty se, että se tehtiin ikiaikaisten hakunilalaisriittien mukaisesti käytetyillä herskaneuloilla. Vähäks nää abot on hulluja!
Ihmelteltiin paikalliset nähtävyydet pikkudarroissa, eli ABC-huoltamo ja sellutehdas on nyt nähty. ABC:n pihalla tutustuttiin muutamiin tsibuihin jotka ois halunnu sidukkaa, mut ei ostettu kun täältä saa vaan äkästä kärmesviinaa, bensaa ja torakanpoikasia.
Ei me varmaan jakseta päivittää ennen huomista ku ollaan just menossa kreisibailaa vantaalaisten pussipirujen matkailuvaunuun. Luvassa siis kultamokkaa muovimukeista ja vanhoja rattoja. Kuvat voitte copypeistata facebookista ja lähettää suoraan kaikille jotka vois otta meidät duuniin kun saadaan lifti takasin stadiin.
Piis aut ja keep it koalabear,
nimim. KOLINAA JONOSSA
Kertojan huomautus: Käpsit = Anagrammeja. Ekalle nokkelalle tarjoan bissen, oikean huurteisen ja kylmän bissen !
Vuosi vaihtu jännissä merkeissä. Pakkasta oli saakelisti ja me jouduttiin pilkkimään kalaa viemäristä. Saatiin kuusi krokotiilinpoikaa ja yksi facebook-status, joka ei naurattanut ketään, ei ees puukko-iskää.
SAARIKON ELZA tulee tänään tänne suoraan Ähtäristä, se on ollu moikkaa siellä sen vanhoja sellikavereita lusijanpäivästä saakka , me ollaan reissutoverin, jonka nimi on LEILA VILKAS, kanssa sillä aikaa saunottu vanhoista hesareista kyhäämässämme kylpylässä ja tehty vihtoja hippikoruista ja reppureissaajien rastoista, joita myydään tässä ihan lähellä. Ne on aika halpoja, saatiin viel mega-alennukset ku Nelli näytti makaroonihabaansa kiskan pitäjälle. Mä otin uuen tatsan tänään otsaan jossa lukee, etten jaksa päivittää blogii. Ensteks ältsin mageinta on tietty se, että se tehtiin ikiaikaisten hakunilalaisriittien mukaisesti käytetyillä herskaneuloilla. Vähäks nää abot on hulluja!
Ihmelteltiin paikalliset nähtävyydet pikkudarroissa, eli ABC-huoltamo ja sellutehdas on nyt nähty. ABC:n pihalla tutustuttiin muutamiin tsibuihin jotka ois halunnu sidukkaa, mut ei ostettu kun täältä saa vaan äkästä kärmesviinaa, bensaa ja torakanpoikasia.
Ei me varmaan jakseta päivittää ennen huomista ku ollaan just menossa kreisibailaa vantaalaisten pussipirujen matkailuvaunuun. Luvassa siis kultamokkaa muovimukeista ja vanhoja rattoja. Kuvat voitte copypeistata facebookista ja lähettää suoraan kaikille jotka vois otta meidät duuniin kun saadaan lifti takasin stadiin.
Piis aut ja keep it koalabear,
nimim. KOLINAA JONOSSA
Kertojan huomautus: Käpsit = Anagrammeja. Ekalle nokkelalle tarjoan bissen, oikean huurteisen ja kylmän bissen !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
